Toimintaterapia

terapiaToimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka perustuu tarkoituksenmukaisen toiminnan terapeuttiseen ja tavoitteelliseen käyttöön sekä toimintaterapeutin ja asiakkaan väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Toimintaterapiassa kehitetään niitä valmiuksia ja taitoja, joita ihminen tarvitsee arkielämässään. Lapsen kanssa näitä valmiuksia ja taitoja harjoitellaan lapsen vahvuudet huomioiden sekä leikin avulla että konkreettisesti harjoittelemalla (kuten vetoketjun vetäminen, kengännauhojen solmiminen). Onnistumisen kokemukset ja uusien taitojen oppiminen vahvistavat lapsen itsetuntoa. Toimintaterapeutti voi myös ohjata lapsen lähiympäristöä arjen omatoimisuuden tukemiseen.

Lapselle suositellaan usein toimintaterapiaa kun hänellä on esimerkiksi haasteita:

  • hienomotorisissa taidoissa kuten kynän ja saksien käyttö
  • karkeamotorisissa taidoissa kuten kiipeily, hyppiminen, pallon potkaisu, pyöräily
  • näönvaraisissa hahmotusvalmiuksissa kuten kokonaisuuksien, yksityiskohtien ja eroavaisuuksien hahmottaminen
  • arkitoiminnoissa kuten pukeminen, riisuminen, syöminen
  • leikin ja toiminnan ideoinnissa, suunnittelussa ja ohjauksessa
  • vuorovaikutuksessa (esim. jakaminen, vuorottelu, yhdessä muiden kanssa toimiminen)
  • aistisäätelyssä kuten ali- tai yliherkkyys tunto-, kuulo- tai tasapainoaistimuksile

Tavoitteet laaditaan yhdessä kodin kanssa ja ne pohjautuvat lähettävän tahon tekemään arvioon. Tavoitteiden tulisi olla yksilöllisiä, realistisia ja mitattavissa ja saavutettavissa olevia. Jokaisen asiakkaan kanssa tehdään kirjallinen terapiasopimus, johon kirjataan tavoitteiden lisäksi käytännön asioita kuten peruutuksista ilmoittaminen, yhteydenpitotavat ja luvat yhteistyöhön sekä tallenteiden tekemiseen.

Yhteistyö kodin ja muun lähiympäristön (kuten päiväkoti tai koulu) kanssa on tärkeää kun pohditaan käytännön ratkaisuja eri tilanteissa. Terapiakäynteihin sisältyykin yleensä ohjauskäyntejä ja yhteistyökäyntejä esim. kuntoutussuunnilman laadintaan osallistumiseksi.

Terapiajakson lopussa terapeutti pitää palautekeskustelun yhdessä vanhempien kanssa. Tähän keskusteluun voivat osallistua myös esim. päiväkodin ja koulun henkilökunta. Jakson jälkeen tai sen loppuvaiheessa terapeutti antaa myös kirjallisen palautteen. Lapsen vanhempien tulisi informoida terapeuttia heti kun he saavat tietää seuraavan lääkärikäynnin, uusinta-arvoinnin tai kuntoutustutkimusjakson ajankohdan, jotta terapeutille jää riittävästi aikaa kirjoittaa ja toimittaa terapiapalaute.